perjantai 7. lokakuuta 2016

Somen voimalla ja vaan vähän muutenkin


Miksiköhän on ihmistyyppi jota aikuisenakin vauvankenkä puristaa?
Huumorinkukka ei avaudu, vaan pantaapään supistaa.
Molekyylikuorrutettu latte trendikahvilan, ystävyyden vahvistaa,
silläaikaa kun päiväkoti, kieltämättä käskemättä, lapsen kehityksen varmistaa.
Ihmisuhteet muutenkin voi sosmedian kautta hoitaa.
Ei tartte vaivautua ääneen suoraan puhumaan.
Hymiöpeukkua kehiin vaan, voi siten jättää tunnetilan toisen arvauksen varaan. Sanomisestaan ei sillälailla tarvii sitten vastuuta kantaa.
Kas netissä itsetunnottomuuden surkeaan tahtotilaan, voi jäädä vapaaehtoisesti vellomaan, ja huomiota säälin ja jaksuhalien muodossa kalastelemaan.
Persettään vimpan päälle salitreenattua ei saa kukaan vilkaistakkaan, seksuaalisesti sellainen heti alkaa ahdistaa.
Suklaa ennen avun toi, kun PMS päässä karkeloi,
nyt lääkärin pakeilla pilleripurkin perään elämöi.
Kun se kannikka suklaan rasvoista levitä voi.
Sitä missä ennen sanonnassa pyöritettiin puolukkaa, näytetään nyt avoimesti, muttei sitä katsoa saa. Marjat vaihtuneet on mangosalsaan, kas kun kaiken pitää olla nykyään suurta, exoottista ja ihgudaa.
Hän kaiken ottaa itseensä ja vakavasti, ei voi koskaan riittää edes ulkoisesti. Nauramalla naamaansa ilman klinikkaa ken kaunistaa, se se on outolintu, yli äitikiireessä laittamattoman tukan, kertakaikkiaan.
Sellainen, ilolintunen, sehän sua jo olemuksellaan arvostelee.
Jaa miten niin justiisa ihan itseäs pistit naskalilla täydelliseen perseesees?
Mä tässä nyt gategorioinko?
Ehei, riimitin vain pikku parodiaa. Voimavarani, huumorin, annoin vain pikkuisen vapaana kukoistaa.
Kas nauru, se on aina ihanaa. Etenkin sille joka itsensä huumorin kautta uskaltaa joskus tunnistaa. Elämän upposuosta pallea parodiaa täynnä hymyssäsuin, ylös ponnistaa. :-D
(C) Riimikati-
Erään olutmainoksen sloganin mukaan, Älä ota sitä vakavasti! Huumoria ja naurua elämäänne armaat kanssakulkijat. :-D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti