torstai 16. helmikuuta 2017

Sydän Kylmä

Armaat kanssakulkijat.
En ole synkkämielinen, mutta minut vetää synkäksi tämän maan ihmisten lajittelu.
Pyydän, ojentakaa kätenne aina kun siihen tulee tilaisuus, avatkaa sydämenne ennakkoluulottomaksi, kulkekaa silmät auki, olkaa hetki tuomitsematta, tuntekaa lähimmäisen rakkautta. <3 Sydän kylmä
Koit sylit kosketuksettomat,
mielet läsnä koskaan olemattomat.
Kasvut kivuista piittaamattomat, Lapsenpolut edellä kenenkään kulkemattomat.
Vain viina, liima tarjoo apuaan, 

pian piikin suoneen tuikkaat.

Sydän kylmä kuin rauta pakkasella
Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.

Elämä taas yhdeksi päiväksi anastettuna,
päivä valkenee häädettynä porttikongista.
Pummaat euron, kaksi, tupakan,
Kuolema ei pelota, elämä ei anna,
Aurinko ei nousekkaan sillan alta.
 

Sydän kylmä kuin rauta pakkasella

Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.
 

Yösi alkaa vierasta makaamalla,
Päivän elää voi vielä lihansa rahalla.

Tauti pelottaa klinikalla,
vain lapsesi suru satuttaa,
mutta sekään ei voimaa tarpeeksi anna.
Sydän kylmä kuin rauta pakkasella
Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.
 

Turtana turhuudesta, sinua ei tarvittu taaskaan. 
Sinua ei opetettu oikeuttasi puolustamaan. 
Tukesi ainoon enkeli vei, pillerit  avuksi sait,
sitä mieli kopassa pienessä kasvanut, kestänyt ei.
 

Sydän kylmä kuin rauta pakkasella
Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.

Lappu jolla maksoit ostoksen,
nöyränä päätteeksi pitkän odotuksen,
teki julkiseksi köyhyyden,
sait palveluna halveksuntaa, 
olit eitoivottua asiakaskuntaa.
Sydän kylmä kuin rauta pakkasella

Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.

Kulje pois silmistänsä näit sä sen,
haisevaa likaista katsoi inhoten.
Teki selväksi kantansa, on oma syysi juomisesi
empatiaa tunsi vain poliisi.

  
Sydän kylmä kuin rauta pakkasella
Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni. 

Sängyt märät yksinäisen kalseat.
Seinät kalpeat, kuvat lohduttomat.
Pillerit taas autettuna kurkkuusi kumoat
kuolemaa et pelkää, sitä liian kauan odotat.

Sydän kylmä kuin rauta pakkasella

Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.

Mitä meistä tulikaan.?
Kuka tietää kuka nousee, kuka putoaa.?
Lähimmäisen rakkautta vain harvoin koetaan.
Eessä ihmisen toista palvotaan, toista inhotaan.
Kuka meistä oikeuttu on toisen ihmisyyden luokittamaan?


Sydän kylmä kuin rauta pakkasella
Syli kiinni kuin ovi viimeisen toivon huoneella.
Mieli musta kuin kylmä hiili
Veri jähmeää kuin meri jäätynyt kiinni.
(c) Riimikati


  


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti